11. Haajaisten kansakoulu 1895-1997. Murtomäki, kivijalkakivet 1896. Ruotutorppa koulun vieressä.

Tiettävästi vanhin kuva Haajaisten koulusta. Kuva Topias Säisä

11. HAAJAISTEN KANSAKOULU Vuonna 1894 haajaislaiset neuvottelivat valkeislaisten kanssa yhteisen koulun perustamisesta, mutta Iisalmen maalaiskunnan kuntakokous ei hyväksynyt ehdotusta. Vuonna 1887 tehdyssä, kinkeripiireihin pohjautuneessa kansakoulujen piirijaossa Haajainen oli määrätty eri piiriin kuin Valkeinen. Haajainen oli jaossa liitetty yhteen Luupuveden ja Haapajärven kanssa. Kansakoulun perustamishanke muuttui tuumailusta toimeksi kylien yhteisessä kokouksessa, joka pidettiin 11.1.1895 Ville Kumpulaisen omistamassa Viisalan talossa. Iisalmen maalaiskunnan kuntakokous ei hyväksynyt koulun perustamispäätöstä, minkä vuoksi koulu toimi ensimmäisen lukukauden kokonaan kyläläisten omalla kustannuksella.Koulun pito aloitettiin kyläläisten omin kustannuksin jo 29, tammikuuta 1895 Kannaksen talossa. Kahden kuukauden kuluttua koulu muutti Viisalan tupaan, mistä isäntä Ville Kumpulainen luovutti tilat koulun käyttöön ja opettajattaren asunnoksi. Koulu muuttui toukokuussa 1895 piirin kouluksi, joka sai lakisääteisen valtionavun ja kunnan rahoitusosuuden. Oppilaita oli ensimmäisenä vuonna 49. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Hilda Maria Kauhanen Leppävirran Kurjalan rannalta. Hän tuli muistitietojen mukaan kylälle lehmäänsä taluttaen. Piirijako vahvistettiin vuonna 1896, jolloin Iisalmen maalaiskunta myönsi rakennusavustuksen ja 300 markkaa ( 1270€ )" koulukapineiden" ostoon. Koulun johtokunta pani heti vireille perustamiskokouksessa hyväksytyn koulutalon rakennushankkeen. Julkisen rahoituksen lisäksi piiriläiset osallistuivat kuluihin ja tekivät huomattavasti talkootyötä. He kuljettivat kivijalan kivet ja tiilet, kustansivat seinähirret ja sammalet riiveiksi sekä eristeeksi kattoon ja lattiaan. Rasitus jakautui talojen manttaaliluvun suhteessa. Tilattomille määrättiin tietty rahallinen osuus kuluista. Koulu muutti Murtomäelle tehtyyn taloon lokakuussa 1896. Siinä oli yksi luokkahuone, eteinen, porstua ja kyökki, johon pääsi erillisestä porstuasta. Opettajan asunto oli vielä keskeneräinen. Koulu toimi kannatusyhdistyksen ylläpitämänä 12 vuotta. Piiriläiset maksoivat huomattavan osan koulun ylläpitokustannuksista, joiden periminen oli taloudenhoitajan huolena. Etenkin vähävaraisten maksut tahtoivat rästiytyä. Piiri vapautti heidät yleensä lopulta niiden maksamisesta. Opettajan rahapalkasta pääosan maksoi valtio. Lisäksi koulupiiri ja piirijaon toteuttamisen jälkeen kunta maksoivat tietyn summan. Opettajalle oli järjestettävä asunto, valo ja lämpö. Hänelle oli myös raivattava palkkaukseen kuulunut pelto. Lisäksi oli teetettävä lapsille "hyyskähuoneet"ja opettajan lehmälle navetta. Pitkien koulumatkojen vuoksi osa lapsista jouduttiin vuosikymmenien ajan majoittamaan koulun lähitaloihin. Kortteeripaikkoina olivat ainakin Ristola,Kuistila, Jaakkola, Levälahti ja Ahola. Johtokunta järjesti oppilaiden majoituksesta huutokaupan vuosittain. Halkojen toimittaminen ja pilkkominen polttopuiksi oli toinen vuotuisten huutokauppojen aihe. Koulun talous oli alkuvuodet kireä, koska rakentaminen oli niellyt paljon rahaa. Kaikki lapset eivät päässeet 1800- luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kouluun, vaikka olisivat halunneet. Oli puutetta vaatteista, ruuasta ja koulumaksuihin tarvittavista rahoista. Myös vanhempien asenteet saattoivat olla koulunkäynnin vastaiset. Vähävaraisten lasten koulunkäynnin kannustamiseksi johtokunta jakoi oppilaille stipendejä.Opettajat vaihtuivat Haajaisten kansakoulun toiminnan alkuvuosina usein. Ensimmäisen pitkäaikaisemman opettajan koulu sai juuriltaan kiuruvetisestä Vilho Ruhasesta, joka aloitti työnsä Haajaisilla syksyllä 1909. Enimmillään oppilaita oli 1920 luvun alussa, jolloin alueella asui Ylivieskan radan rakentajia perheineen. Oppilaita oli tuolloin noin 70. Sotien aikana koulun toiminta oli epäsäännöllistä.Talvisodan aikana koulu oli aluksi siirtoväen vastaanottopaikkana. Tammikuun 1940 alusta lähtien koulu oli armeijan käytössä. Haajaisille oli sijoitettuna jalkaväen koulutuskeskus 9:n kolmas komppania. Lotat olivat muonittajina. Sota-ajan juoksuhautoja löytyy vielä koulun maastosta. Koululaiset osallistuivat sotavuosina erilaisiin talkoisiin ja keräyskampanjoihin. Elintarviketilanteen huonoutta kuvaa se, että syksyllä 1944 oppilaat osallistuivat tähkien keruutalkoisiin Paavolan pellolla. Koululaiset olivat mukana myös perunannostotalkoissa 5.10.1944. Koulun toiminta päättyi 1997. Näiden sadan toimintavuoden aikana koululla ehti olla lähes 70 opettajaa. Vuoden 1998 alusta Vieremän kunta vuokrasi koulun Haajaisten maa-ja kotitalousseuralle sekä Haajaisten nuorisoseuralle. Vieremän kunta myi koulun vuonna 2006 Haajaisten nuorisoseura ry:lle. 

Kuvassa opettaja Vilho Ruhanen perheineen koulun rappusilla. Vas. Aino Ruhanen, opettajan äiti, Sirkka Ruhanen, Stiina Ruhanen, Jorma Ruhanen, Vilho Ruhanen ja Irma Ruhanen. Kuva Topias Säisä.

 MURTOMÄKI Koulurakennuksen kivijalka kivet louhittiin Murtomäestä 1896. Murtomäellä pidettiin suuria yli 300 hengen kesä ja juhannusjuhlia. Mäellä poltettiin kokkoa ja esitettiin kuorolaulua sekä kansantansseja. Myös urheilujuhlia järjestettiin. 

Näkymä Murtomäeltä. Kuva 1920-luvulta, kuvaaja Topias Säisä.

KYLÄKIRJASTO Haajaisten kyläkirjasto perustettiin vuonna 1901. Se siirtyi vuonna 1910 Haajaisten nuorisoseuralle. Kirjastoasiaa ajoi aktiivisesti Teodor Kumpulainen, joka oli Iisalmesta valmistuneita ensimmäisiä ylioppilaita. Kirjastoa hoidettiin hyvin, mistä tunnustuksena saatiin vuonna 1912 Savolaisen osakunnan ensimmäinen palkinto kirjaston " hyvästä järjestyksestä." Oma lasten osasto toimi vuodesta 1911 lähtien. Kirjastossa oli enimmillään 515 nidettä. Kirjastosta tuli kunnallinen vuonna 1927. Nykypäiviin kirjaston kirjoista on säilynyt noin 300 kirjaa. 

Haajaisten ruotutorppa oli pystyssä vielä 70-luvulla. Kuvassa Samppa Huttunen. Kuva Aaro Huttunen.

 RUOTUSOTAMIEHENTORPPA Kuningas Kaarle XI:n 1680-luvulla toimeenpanema Ruotsin armeijan ruotujakolaitos lakkautettiin Ruotsin vallan päätyttyä. Se perustettiin uudelleen 1850-luvulla. Haajaisilla ruotusotilaalle rakennettiin asiaankuuluva torppa. Rakennukset ja pellot teetti 1850-luvulla ruotumestarina toiminut Joel Huttunen ( 1814-1902 ) Paavolan maalle. Ensimmäisenä sotilaana palveli Leander Leinonen, joka teki puusepäntöitä. Leinonen oli kova kertomaan kaskuja. Seuraavaksi torpassa asui kersantti Pekka Hyvönen, sotilasnimeltään Grangvist. Hän oli innokas laulumies, jonka mielilaulu oli " kukkuu kukkuu kaukana kukkuu". Luonteeltaan Hyvönen oli äkkipikainen. Viimeinen torpassa asunut ruotusotilas oli Iisalmen Haapajärveltä kotoisin ollut Maunu Lappalainen. Heikki Huttunen on kuvannut hänen olleen pitkä ja riuska mies. Hän teki vielä vanhoilla päivillään ruotuväessä oppimiaan "temppuja" ja kertoi tarinoita. Heikin mukaan " liikkeet sujuivat rapsusti" venäjänkielisten komentosanojen ohjaamana. Hän teki kivääritemppuja ja pistintaisteluliikkeitä kepillä. Myös Lappalainen oli laulu-ja juttumiehiä. Huonokuntoinen mökki on purettu 1960-1970-luvulla. Sotilastorpan rakennuksista on säilynyt "Tiinan aitta "joka on siirretty Juntulanniemelle 1940-luvulla. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki. Aluearkkitehti Mirja Nuutinen, Haajaisten kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma ).

Haajaisten koulu 1900-luvun alkupuolella. Kuva Topias Säisä