13. Paavola (Kukkaromäki) 1801 Surmalahden tarina isovihan ajalta (1713-1721)

Vieremän kunnan ensimmäinen postipaikka perustettiin Valkeisille 1.3 1900. Latsarus Huttunen kantoi postin Haajaisille, Paavolan taloon. posti kulki 2-3 kertaa viikossa. Kuva Latsaruksen 80-vuotis päivänä 11.6.1937.  Takana Paavolan vanha talo. Kun talo purettiin, hirrestä löytyi vuosiluku 1820.

13. PAAVOLA ( Kukkaro )1801 Paavola on lohkaistu 1800-luvun alkuvuosina Juntulanniemen talosta. Paavola sai nimensä silloisen isännän Paavo Juntusen (1764-1989 ) mukaan. Taloa sanottiin Kukkaroksi. Heikki Huttusen muistama nimimuoto oli Kukkaroharju, jonka talo oli tarinan mukaan saanut uudistalon perustamisen aikaan. Miehiä oli rakentamassa uutta taloa, kun naapuri huusi Juntulanniemeltä; "Kuinka te siellä voitte?". Miehet vastasivat;"Täällä ollaan kun herran kukkarossa". 

Sähköt tuli Haajaisille 1955. Taustalla Paavolan rakennukset.

 SURMANLAHDEN TARINA Suomen Pohjan sodan aikana Suomi joutui venäläisten miehittämäksi vuosiksi 1713-1721. Ajanjakso tunnetaan isonvihan aikana. Venäläiset sotilaat ryöstelivät ja harjoittivat miehityksen aikana mielivaltaa, mikä oli ominaista kaikille armeijoille tuolloin. Venäläisten julmuudet saivat ihmiset pakenemaan ja nostattivat toisinaan vastarintaa. Tällaisesta tapauksesta kertonee Heikki Huttusen " Muistelmiinsa" tallentama perimätieto Paavolan mäen alla sijaitsevasta Surmanlahdesta. Erään kertomuksen mukaan Venäjän armeijassa oli myös karjalaisia, jotka osasivat suomea. Ryhmä heistä joutui Ala-Haajaisten Huutoniemen rantaan, josta he pyrkivät järven yli Juntulanniemen rantaan, missä talon naisväkeä oli pyykillä. Sotilaat huusivat;"Tuo venettä tuohivittu!". Naiset vastasivat samalla mitalla;"En tuo tuohivittu". Miehet;"Tuo venettä tervavittu!"-"En tuo tervavittu", vastasivat naiset huutaen. Sadatellen ja uhkaillen lähtivät miehet kiertämään järveä.Naiset lähtivät viemään sanaa miesväelle. Talossa asui useita vahvoja Juntus-veljeksiä. Nopeasti he sitoivat viikatteet seipäiden neniin ja lähtivät vainolaisia vastaan. Paavolan rannassa he kohtasivat sotilaat. Karjalaisten matka päättyi siihen ja lahti sai nimekseen Surmanlahti. Ales Säisä tallensi Latsarus Huttuselta hiukan toisenlaisen version tarinasta. Sen mukaan Haajaiskylällä oli liikkeellä ryöstöretkellään " rappareita eli koirankuonolaisia ". He vaativat pyykillä ollutta Juntulanniemen emäntää kovin sanoin tuomaan veneen: " Tuo akka venettä tai jollet tuo, olet portto tuhosi oma, taloinesi, karjoinesi". Emäntä lähti viemään sanaa rauhanhäiritsijöistä. "Useita kylänmiehiä" lähti ottamaan koirankuonolaisia vastaan. Oli heinänteko aika ja heillä oli aseenaan kirveiden lisäksi viikatteita ja hankoja. Ryhmä asettui väijyksiin noin 400 metriä Juntulanniemestä etelään. " Koirankuonolaiset joitten piti kiertää noin 3 ½ km pitkä kierros päästäkseen aikomuksiaan toteuttamaan, olivat matkalla erään poikasen tavattuaan ja häntä oppaaksi pyydettyään, hänet survaisseet seipääseen. Pojan huudon kuultuaan kylän vastaanottoväki tiesi saavansa samoin mitoin vieraat vastaanottaa. Kuonolaisten ehdittyä lahdelman rannalle hyökkäsivät kylän miehet polun molemmilta puolin vainolaisten kimppuun ja surmasivat joka ainoan, työntäen kuonolaiset kiviriipoin lahden pohjaan. Edellä olevasta tapauksesta mainittua lahtea on kutsuttu Surmanlahdeksi. Samoin kuin Huutoniemi on myös nimenä noilta ajoilta ja samasta tapauksesta peräisin. Surmanlahdesta kerrotaan tarinaa myös Suomen sodan ( 1808-1809 ) ajoilta, jolloin lahdelle väitetään surmatun yhdeksän vihollista. 

RUNNINKYLPYLÄN LOMAILIJAT Runnin kylpylä oli 1910-20-luvuilla Suomen suosituin vesihoitopaikka. Herrasväki majoittui Runnin kylpylähotelliin, mutta majoitustilaa löytyi lähes kaikista Runnin taloista. Vieraita tuli laivoilla, mutta myös Haajaisten kylätiellä nähtiin kuuluisia vieraita. Huomattavin kylpylävieras oli valtionhoitaja, ratsuväenkenraali C.G.E Mannerheim. Runnilla kävi paljon taiteilijoita, mm. Oskar Merikanto, Leevi Madetoja, Eino Leino, L.Onerva, Venny Soldan-Brofeldt, Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltin veljekset. Säveltäjä Leevi Madetoja ja henkikirjoittaja Theodor Brofeldt, Juhani Ahon veli, yöpyivät Paavolan vaateaitassa kesällä 1918. Madetoja kertoi illalla innostuneesti oleskelustaan Pariisissa. Aamiaisen jälkeen miehet lähtivät talonväen mukana Heinäsuonniitylle. Heinätöihin he eivät sentään jääneet, vaan jatkoivat matkaa Iimäen kautta Iisalmeen. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki. Aluearkkitehti Mirja Nuutinen, Haajaisten kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma )