14. Kuistila, Tarina venäläisistä ryöstäjistä. Toimi matkamiesten yöpaikkana. Kolkonlampi, tarina lampeen upotetuista venäläisistä.

Kuistilan tilan rakennukset Haajaistentien varressa vasemmalla Humalaharjulta kuvattuna. Kuva Topias Säisä.

14. KUISTILA Seudun vanhimpiin kuuluva Kuistilan tila, entinen Huttula, on Huttusten sukutila. Juntuset tulivat asumaan Kuistilaan vuonna 1625. Anders Huttunen tuli tilalle kotivävyksi vuonna 1735. Kuistilan nimi esiintyy kirkonkirjoissa 1800-luvun alussa. Tuolloin isäntänä oli Juho Huttunen (1773-1847). Suomen sodan aikana kansa pelkäsi venäläisen sotaväen mielivaltaa." Kuistilan talon isäntä Juho Huttunen vei karjansa korpeen piiloon. Talonväki oli emäntä Kaisa Kokkosta lukuun ottamatta muualla töissä, kun taloon ilmestyi ruokaa vaativia "ryssiä". Emäntä ei suostunut antamaan heille ruokaa, jolloin miehet tahtoivat aitan avaimia. Sotilaat yrittivät päästä aittaan jyskyttämällä hirrellä aitanovea, mutta eivät onnistuneet". Miesten toimia lienee hillinnyt se, että venäläisten ylinjohto keisari Aleksanteri I myöten oli kieltänyt omavaltaisuudet. Suomalaiset mukautuivat Venäjän alamaisuuteen, jossa elämä jatkui entiseen malliin. Tyytymättömyys venäläisvaltaan lisääntyi 1800- luvun lopulla, kun Venäjän hallitsijat Aleksanteri III ja Nikolai II alkoivat venäläistää Suomea. Haajaisten ensimmäinen meijeri "Putkolan meijeri" toimi vuonna 1890 Kuistilan piharakennuksessa. Haajaislaiset toivat Kuistilaan maitoa, joka separaattorilla erotettiin kermaksi ja rasvattomaksi maidoksi " kurriksi". Kahden hengen pyörittämällä tynnörillä kermasta valmistettiin voita. Voi vietiin Putkolaan, josta se matkasi koti-ja ulkomaille. Varsin usein myös talolliset harjoittivat pienimuotoista meijeritoimintaa. Pitkien koulumatkojen vuoksi osa lapsista jouduttiin vuosikymmenien ajan majoittamaan koulun lähitaloihin. Kortteeripaikkoina olivat ainakin Kuistila, Ristola, Jaakkola, Levälahti ja Ahola. Johtokunta järjesti oppilaiden majoituksesta huutokaupan vuosittain. 

KOLKONLAMPI Kolkonlampi on Haajaistentien varressa oleva lampi. Tarinan mukaan Kolkonlampeen on upotettu surmattuja venäläisiä Suomen sodan aikaan. Sortovuosien aikana Kiuruvedeltä kuljetettiin karjaa pakkoluovutuksina Venäjälle vietäväksi. Santarmit toimivat karjan kuljettajina. Karja yöpyi Kuistilan riihellä Kolkonlammen rannalla. Kyläläiset saivat käydä lypsämässä lehmiä. Sota-aikana riihellä oli huoltoparakki. Siinä huollettiin Vapon puukaasuautoja. Riihellä täytettiin myös puupilkesäkkejä,jotka kuljetettiin Kurenpolven asemalle lähetettäväksi armeijan puukaasuautojen käyttöön. "KESTIKIEVARI" Kuistilassa yöpyi paljon kulkijoita, vaikka se ei ollut varsinainen kestikievari. Runnin kylpylävieraisiin kuului taiteilija Venny Soldan-Brofeldt. Kertomuksen mukaan hän maalasi matkallaan 1891 yhden kuuluisimmista töistään, taulun Huivipäinen tyttö, Kuistilan pirtissä. Mallina oli Kuistilan Johanna Huttunen. Taiteilija oli istuttanut Johannan pirtin pöydälle. Mallin kerrotaan muistelleen, että kyllä minua iletti istua siinä. Maalaus on Helsingin kaupungin taidemuseon kokoelmissa. Maantiellä kulkeneessa herrasväessä riitti katseltavaa tienvarren asukkaille. Toivo Mykkänen on muistellut pikkupoikien istuneen porttien päällä seuraamasa kulkijoita; " Oli hienoa väkeä matkalla Runnille. Jakoivat meille karamelleja ". Ennen 1920-lukua kylpylävieraat käyttivät hevoskyytiä, jonka he ottivat usein Anttilan kievarista. Autoja alkoi liikkua jonkin verran 1920-luvulla. 

ETAPPITIE Lapualaisten vasemmiston vastaiseen toimintaan kuuluivat näkyvien vasemmistopoliitikkojen kyyditykset. Osa kyydityksistä tehtiin pelottelutarkoituksessa Suomen rajojen sisällä. Monia kommunistipoliitikkoja vietiin myös itärajalle. Haajaisten läpi kulki etappitie Kiuruvedeltä Iisalmen Rautavaaran Nurmeksen kautta Lieksaan. Kiuruvedeltä Iisalmeen kuljetettiin kahdeksan kyyditettävää. 

KOLJONVIRRAN SILTA Koljonvirran silta on rakennettu 1876. Pooll ( Pauli ) Lappalainen rakensi sillan kiviarkut hintaan 2400 markkaa. Haajaiskylästä kotoisin olevalle Joel Johan Huttuselle annettiin urakalla tehtäväksi sillan yläosa hintaan 5025 markkaa. Joel Johanilla oli 7 poikaa joista nuorin oli Latsarus Huttunen, syntynyt 1857. Latsarus kuljetti evästä kuudelle veljelleen siltatyömaalle. Latsarus muutti Kuistilasta Paavolaan 1896. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki. Aluearkkitehti Mirja Nuutinen, Haajaisten kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma.)

Kojonvirran silta. Kuva Topias Säisä.