15. Humalaharju. Herman Säisä (s. 1864) rakensi kauppahuoneen 1904. Herman Säisän poika Topias (s. 1902) oli merkittävä valokuvaaja. Haajaisten posti 1910.

Humalaharju 1900-luvun alkupuolella. Takaa näkyy Kuistilan rakennuksia. Kuva Topias Säisä

15. HUMALAHARJU Vähittäiskauppa tuli luvalliseksi maaseudulla elinkeinovapauden astuttua voimaan 1860-luvulla. Haajaisilla Jaakkolan riviaitan toisessa päässä tiedetään toimineen kauppapuodin 1800-luvun lopulla. Pitkäaikaisena kauppiaana Haajaisilla toimi Herman Säisä, jonka rakennuttama Humalaharjun liike-ja asuinrakennus valmistui vuonna 1904. Sitä ennen Säisä piti kauppaa vuokratiloissa Ristolan päärakennuksessa. Perhe asui päärakennuksen kamarissa. Tien puolella oleva aittarakennus oli varastona. Humalaharjun päärakennuksessa oli kauppa, kaksi asuinhuonetta ja keittiö. Ulkoisesti puoti oli melko vaatimaton. Talossa oli aluksi paljaat hirsiseinät ja pärekatto. Humalaharjun kauppa oli sekä ostos-että tapaamispaikka. Kauppias kestitsi asiakkaita kahvilla keittiön puolella. Yösijakin löytyi pitkämatkalaisille tarvittaessa. Kaupassa käytiin pitkien matkojen päästä Petäjäselästä, Konolanmäestä ja Kiiskisenahosta. Humalaharjun kauppa oli todellinen entisajan sekatavarakauppa; " siinä olivat samassa kengäkset ja rautanaulat, kankaat, kahvit, sokerit, karamellit, hevosenlänget." Tärkeä myyntiartikkeli oli lamppuöljy. Kauppa oli auki periaatteessa aamukahdeksasta iltakuuteen. Lisäksi Säisä oli saanut luvan pitää kauppaa auki sunnuntai-iltaisin, jolloin oli usein iltamat. Käytännössä asiakkaita palveltiin tarvittaessa. Tavarat Herman Säisä hankki Putkolan tukkupuodista. Rahat kauppias säilytti kotona. Herman Säisä toimi kauppiaana 1920-luvulle. Hänen kuoltuaan puoti oli jonkin aikaa perillisten nimissä. Sittemmin Humalaharju oli asuinkäytössä. 

POSTI Vuonna 1910 Haajaisten postipysäkki muuttui viralliseksi ja muutti Humalaharjun kaupalle. Iisalmen postin alaisuudessa toimineen pysäkin nimi oli aluksi Haajoiskylä. Iltaisin kaupalle ehtinyttä postia kokoontui odottamaan suuri joukko kyläläisiä. Posti jaettiin lukemalla osoitteet ääneen. Tehtävän suoritti usein opettaja.Sittemmin posti haettiin osuuskaupan talosta. Tuolloin Rintalan mökissä asuneiden Myöhästen pikkutyttö haki perheen ja lähiseudun postin. Asia tuli toimitettua, vaikka ässä ei vielä suussa suhissutkaan; " koulun potti, Tiinan potti ja meijän potti." Postipysäkin nimeksi tuli vuonna 1926 Haajainen. Neljä vuotta myöhemmin pysäkki siirtyi Runnin postitoimiston alaisuuteen. Toimipaikkana oli pitkään Osuusliike Ylä-Savon myymälä. Postipalvelut loppuivat myymälän sulkemisen myötä maaliskuun lopulla 1968. Rautatien valmistuttua Haajaisten posti alkoi kulkea Kurenpolven pysäkin kautta. 

(Herman (1864-1924) ja Iida Säisä (1876-1946) perheineen Humalaharjun seinustalla 1910-luvulla. Takana seisovat (vas) Eino (1910-1941), Topias (1902-1979), Katri (1905-1990), Anna (1906-1986) ja Alli (1913-1994). Kuva Topias Säisä.)

(Hilda Ahonen kuunteli Humalaharjulla Topias Säisän kokoamaa kidekonetta, eli yksinkertaista radiota. Kuva Topias Säisä)

 TOPIAS SÄISÄ Herman ja Iida Säisän poika Topias Säisä ( 1902-1979) kuvasi Haajaisilla 1900-luvun alkupuolella maisemia sekä ihmisiä. Hän otti paljon perhekuvia, maisemakuvia, sisäkuvia ja erittäin paljon koulukuvia. Mittava valokuva-aineisto on siirretty Kuopion maakuntamuseon kokoelmiin. Topias Säisä tutustui valokuvaukseen kouluvuosinaan Iisalmessa. Topilla oli aluksi " ruttukamera", jolla hän otti kuvia lasinegatiiveille. Hän asettui kuvaa ottaessaan kameran taakse kankaan alle. Kuvat hän kehitti itse ensin saunassa ja myöhemmin aitan nurkkaan rakennetussa kopissa. Topi opetti myös sisaruksensa kehittämään kuvia. Topi ja Eino-veli rakensivat myös erilaisia koneita, kuten sähkömoottoreita. Topi valmisti mm. Haajaisten ensimmäisen radion, kideradio. Kaupan varastoaittaan Topi asensi sähkövalot. Topi kertoi mielellään taivaankappaleista ja tähdistä. Hän rakensi kaukoputken pahvista ja linsseistä. Isänsä Hermanin kanssa Topi väitteli maapallon muodosta, mutta vanhan polven mies ei uskonut, että maapallo on pyöreä. Topias Säisä kävi Iisalmessa keskikoulun ja Kuopion kauppaopiston 1926-1928. Hän lähti liikealalle ja toimi mm.Eloranta Oy:n palveluksessa. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki).

Vasemmalla Ristola, oikealla Humalaharju. Kuva Topias Säisä