17. Rantala, meijeri 1904. Nuorisoseurantalo 1919

Haajaisten osuusmeijeri 1900-luvun alussa, vasemmalla puolella jäähuone. Kuva Topias Säisä

17. RANTALA MEIJERI Karjanhoidon kehittyessä oli myös maidon käsittelyä parannettava. Meijeritoiminnan loi separaattori, rasvan erottava maitokone. Ensimmäinen separaattori oli Suolahden talossa. Ensimmäinen meijeri oli Putkolan meijeri, joka toimi kuistilan pihan päärakennuksessa vuonna 1890. Meijeriosuuskunta perustettiin vuonna 1904. Meijeri toimi aluksi taloissa. Oma meijeri rakennettiin Ala-Haajaisen rantaan vuonna 1905 ja jäähuone seuraavana vuonna. Meijerin kirnu toimi hevoskierrolla, jota pyörittämään osakkaiden oli toimitettava vuorollaan hevonen osuuksiensa suhteessa. Meijeri kilpaili tasapäisesti Vieremän ja Salahmin osuusmeijerien kanssa pitäjän suurimman meijerin asemasta.Viimeisenä kokonaisena toimintavuotenaan 1917 Haajaisten osuusmeijeri vastaanotti maitoa 308657 litraa. Meijerissä oli tuolloin 70 jäsentä. Meijeri toimi vuoteen 1919 saakka. Haajaisten osuusmeijeri päätti lopettaa toimintansa kannattamattomuuden vuoksi koska noin 2/3 osaa meijerin jäsenistä oli siirtynyt jäseneksi Iisalmen kunnan osuusmeijeriin. Rakennus myytiin Haajaisten nuorisoseuralle. Kerma vietiin aluksi hevosilla Iisalmeen, kun rautatie rakennettiin vuonna 1924, vietiin maidot Kurenpolveen aamujunalle. Tietä pitkin kulki varhain aamulla junalle kymmeniä hevosia Haajaisilta, Konolanmäestä, Rautalahdesta ja kauempaakin, niin että kärrit ja pöntöt kolisivat. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki. Aluearkkitehti Mirja Nuutinen, Haajaisten kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma.) 

NUORISOSEURAN TALO Nuorisoseuratoimintaa oli Haajaisilla 1900-luvun alusta alkaen Keski-Iisalmen Nuorisoseuran yhteydessä. Haajaisten nuorisoseura perustettiin 1909 opettaja Vilho Ruhasen aloitteesta. Se liittyi samana vuonna Pohjois-Savon nuorisoseurojen liittoon. Vuonna 1948 seura siirtyi vastaperustetun Ylä-Savon nuorisoseurojen liiton jäseneksi. Nuorisoseuran toiminta alkoi kansakoululla ja jatkui siellä kymmenen vuoden ajan. Lisäksi seura järjesti tilaisuuksia jäsentensä kotitaloissa sekä työväentalolla. Iisalmen kunnanvaltuusto kielsi 12.10.1919 kaikenlaisten kokousten pitämisen kansakouluilla. Uudet tilat nuorisoseuralaisille löytyivät Haajaisten osuusmeijerin tyhjilleen jääneestä talosta. Joulukuussa 1919 seura osti meijerirakennuksen 4000 markalla. Toiminta uudella talolla alkoi 1.1.1920. Talon nimeksi tuli Reittu Kouvalaisen ehdotuksesta Rantala. Vuonna 1924 valmistuneeseen laajennusosaan sijoittuivat sali-ja näyttämöosa. Rantala oli erittäin suosittu iltamapaikka, jota vuokrasivat eri järjestöt ja yhteenliittymät. Sodan jälkeen talossa pidettiin vuosittain 40-60 iltamat. Seuran omissa iltamissa kävi sodan jälkeen 100-150 henkeä. Ohjelmailtamat olivat tärkeällä sijalla, esiintyjiksi löytyi 1940- 1950-luvuilla innostuneita nuoria. Ohjelma koostui näytelmistä, kansantanhuista, voimisteluesityksistä, kuorolaulusta. Nuorisoseuralaiset esittivät 1910-luvulta 1960-luvulle melkein vuosittain ainakin yhden näytelmän. Rantalassa järjestettiin tansseja viikoittain ja joskus useampinakin iltoina viikossa. Myös orkestereita soitti tansseissa 1950-luvulla. Haajaisilla pyörähdeltiin mm. Olli Palviaisen tahtiin. Elävän musiikin osuus väheni, kun seura hankki levysoittimen ja alkoi järjestää suosittuja levytansseja.Taloa vuokrasivat myös kiertävät teatteriryhmät ja elokuvakiertueet. Kerran elokuvakoneen käyttäjä oli niin humalassa, että filmi kulki koko näytöksen ajan ylösalaisin. Myös erilaiset viihdyttäjät vuokrasivat taloa. Rantalassa esiintyi mm. teräsmies Viljami Hautaviita. Iisalmen Sanomat kertoi Hautaviidan Ylä-Savon kiertueesta 21.6.1951; " Teräsmies V.Hautaviita vierailee parhaillaan Ylä-Savossa, kuten lehdessämme on aikaisemmin ilmoitettu, antaen ainutlaatuisia voimanäytöksiä. Niimpä hän kääntää tuuman vahvuisen ja 165 cm:n pituisen rautakangen, jonka yleisö saa tuoda mukanaan, kirjaimiksi hampaillaan. Samoin hän vääntää käsillään 6 tuumaisen rautanaulan korkkiruuviksi ja iskee saman suuruisen rautanaulan paljain käsin 2-tuumaisen lankun läpi kiskoen naulan sitten hampaillaan irti. Samoin hän oikoo hampaillaan yleisön tarkastamia hevosenkenkiä ja vetää linja-autoa hampaillaan."Haajaisten koulukievarilla on tallessa Hautaviidan hampaillaan vääntämä rauta. Hän kävi Haajaisilla toistamiseen, jolloin hän veti köyttä hampaillaan Topi Säisän kanssa. Hautaviita voitti tietenkin kilpailun. Myös voimamies Eero Korkki kävi antamassa näytännön Haajaisilla. Lähteet: Nuorisoseuran tilikirja 1.9.1939-31.8.1948. Teräsmies V.Hautaviita vierailee Ylä-Savossa, Iisalmen Sanomat 21.6.1951. Rantala myytiin vuonna 2008 yksityisomistukseen ja nuorisoseuran toiminta keskittyi 1997 lakkautetulle kyläkoululle, Koulukievari. ( Jouko Kokkonen,Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki.) 

Nuorisoseurantalon laajennusosa rakennettiin vanhan meijerirakennuksen jatkoksi 1924. Kuva Topias Säisä

NUORISOSEURA Nuorisoseura oli alkuvaiheessa talollisväestön yhdistys. Tilattomaan väestöön kuuluneista nuorista valtaosa liittyi vuonna 1906 perustettuun työväenyhdistykseen. Järjestöjen välillä oli pientä kilpailua jäsenistä ja iltamayleisöstä. Nuorisoseurojen toiminnassa olivat keskeisellä sijalla kansanvalistuksen ja itsekasvatuksen ihanteet. Perinteisen kansanelämän haitoista oli päästävä eroon. Nuorisoseuralaiset paheksuivat mm. öisemistä, vierlystiä eli nuorten miesten pyrkimistä tyttöjen luokse aittaan, korttipelejä, alkoholinkäyttöä; ihanteellisimmat nuorisoseuralaiset kokovat juopottelun epäisänmaalliseksi toiminnaksi. Osa nuorisoseuralaisista suhtautui kielteisesti myös tanssiin. Opettajilla oli suuri merkitys seuran kehitykseen. Haajaisten nuorisoseuran perustajana voidaan pitää opettaja Vilho Ruhasta jonka sanotaan olleen tulisieluinen nuorisonkasvattaja, kuoromies ja innostava esikuva kyläläisille. Kuopioon muuttonsa edellä kesäkuussa 1920 Vilho Ruhanen kirjoitti Haajaisista kauniin kotiseuturunon. Tähän kotiseuturunoon pohjautuen Veikko Huuskonen eli Kuplettimestari Aapeli Rummukainen teki Haajaisten laulun Lassi Kettusen sanoitukseen. Yhdeksi tärkeimmistä toimintamuodoista vakiintui pian käsinkirjoitetun Alku-lehden kokoaminen ja lukeminen ääneen kuukausikokouksissa. Lähes sata käsinkirjoitettua lehteä sisältävät mielenkiintoista kylähistoriaa, maanraivaajien elämänkertoja, kertomuksia, runoja ja kaskuja. Lehden arvokkainta aineistoa ovat kotiseututietous sekä sortovuosiin ja vuoden 1918 tapahtumiin liittyvät kirjoitukset. Kuukausikokouksien ohjelmaan kuuluivat alkuvuosina kiinteästi keskustelut eri aiheista mm. saako naista kosia, saavatko naiset käyttää hattua, rouva vai ryökkynä, tytötkö on parempia vai pojat. Keskustelua herättivät myös siveellisyys, yöjalassa käyminen, tupakanpoltto, yleinen siisteys sekä lattialle sylkeminen. Kylällä toimi jo 1890-luvulla laulukuoro sekä 1912-1920 Naiskuoro Pulmuset. Voimistelu-urheiluseura Veikot aloitti toimintansa vuonna 1912. Seura järjesti viestihiihtoja Haajaisten jäällä ja urheilukilpailuja Haajaisten koululla. Kilpakumppaneina olivat Valkeinen, Haapajärvi sekä oman kylän työväenyhdistys. Urheilu sai ristiriitaisen vastaanoton Haajaisilla sillä monet epäilivät turhanaikaisen ponnistelun huonontavan työkuntoa. Paloaputoiminta alkoi 1914 jolloin nuorisoseura hankki paloruiskun. Jo 1800-luvun lopussa Haajaisilla oli toiminut palosuojeluskunta. Seura otti 1940-luvulla ohjelmaan nais-ja miesvoimistelun. Vuonna 1947 nuorisoseuran voimistelijat osallistuivat Suomen voimistelu-ja urheiluliiton suurkisoihin Helsingissä. Ryhmä nuorisoseuralaisia kävi esiintymässä Turussa Suvipäivillä, esiinnyttiin myös maakuntajuhlilla. Yhtä aikaa voimistelun kanssa virisi tanhuharrastus. Tanhupareja oli 1950-luvulla enimmillään 12. Nuorisoseura juurrutti 1920-luvulla Haajaisille uutta juhlaperinnettä, seura järjesti äitienpäiväjuhlan ensimmäisen kerran keväällä 1920. Seura järjesti myös hengellisiä illanviettoja seurakunnan kanssa. Seura keräsi varoja köyhien lasten koulunkäyntiä sekä vaateavustuksia varten sekä koulukeittolatoiminnan aloittamiseen. Annettiin pieniä avustuksia mm. Minna Canthin patsasrahastoon, Inkerin Suomalaisten avustamiseen, olympiarahasto hyväksi. Useita kertoja seura avusti myös oman kylän maamiesseuraa ja maatalousseuraa. Vuonna 1932 alkanut opintokerhotoiminta jatkui 1960-luvulle opettajien johdolla. Toiminta oli laimeampaa 1970-1990- luvuilla. Nuorisoseuran jäseniä kävi hiihtokilpailuissa 60-70- luvuilla jolloin vetäjänä toimi opettaja Pertti Soronen. 1970-luvulla toimi kylällä innokas lapsitanhuryhmä. Kyläläiset kunnostivat 1970- luvulla talkoilla seurantaloa; korjattiin talon katto ja maalattiin ulkoseinät sekä kunnostettiin ravintolaa ja näyttämöä. Rantalan käyttö oli jo suhteellisen vähäistä. Pidettiin kesäisin lasten päiväleirejä ja suksullä hirvipeijaiset sekä kansalaisopiston kursseja. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki.)

Rantala valmistumisen jälkeen 1924. Kuva Topias Säisä.