19. Täperä, Oksasen mökki, jossa perustettiin työväenyhdistys 1906. Saha 1905, mylly 1907.

Oksasen mökki, jossa perustettiin työväenyhdistys, näkyy takana olevan työväentalon alapuolella oleva keskimmäinen rakennus.  Kuva otettu Humalaharjulta. Kuva Topias Säisä.

19.TÄPERÄ ( Oksasen mökki ) TYÖVÄENYHDISTYS TYÖVÄENTALO Haajaisten työväenyhdistys perustettiin huhtikuussa 1906. Ensimmäinen kokous pidettiin Juho Oksasen Täperän mökissä. Työväentalo sijaitsi Halmeniemeltä vuokratulla maalla Patteriharjulla. Ensimmäinen talo paloi tai poltettiin vuonna 1920, mutta uusi rakennettiin entisen paikalle. Talon rientoihin osallistuivat isännät ja rengit yhtä matkaa. Ales Säisä, jonka maalla talo oli, istui etupenkissä kunniapaikalla. Tervehdyspuhe saattoikin päättyä seuraavalla tavalla; "Halmeniemellä on sitten porsaita myytävänä, tervetuloa näihin iltamiin." Kommunistinen puolue lakkautettiin vuonna 1931 ja valtio myi työväentalon huutokaupalla. Rakennuksen osti Ales Säisä, myöhemmin talon hirret myytiin Kiuruveden Ruutanalle nuorisoseuran taloksi. 

Sahan rakennelmia Humalaharjulta kuvattuna, mäellä Halmeniemen tilan rakennuksia. Kuva Topias Säisä

MYLLYT JA SAHA Haajaisten alueella toimi 1800-luvulla useita pieniä myllyjä, jotka sijaitsivat Kurenpolvessa Myllymäen alla juoksevassa purossa, Alakanavan Kukkarokoskessa sekä nykyisen Iisalmen ja Vieremän rajalla Ukonmäen alla purossa. Ukonmäki on todennäköisesti vanha uhrimäki. Kuistilan talolle kuulunut Ukonmäen mylly on ollut melko iso, myllyrakennuksen seinähirrestä löytyy vuosiluku 1820, josta lähtien myllyn voi päätellä toimineen. Myllyrakennuksen sisäseinään on kaiverrettu Kuistilan isäntien nimikirjaimia. Myllyn yläpuolella on ollut pato ja vettä on kerätty padon avulla kesän jauhatuksia varten. Varsinkin keväällä runsaimman veden aikaan mylly pyöri jatkuvasti. Jauhatuksesta jouduttiin maksamaan jauhatuksen lisäksi tullivero valtiolle. Myllyrakennus on purettu 1900-luvun alussa ja siirretty Humalaharjun silloisen Herman Säisän kaupan pihapiiriin varastorakennukseksi. Myllyn kivet on siirretty koulukievarin pihalle.Halmeniemellä on ollut tuulimylly, joita oli koko Vieremällä yhteensä kolme. Alakanavan ( Tuomijoki, Täperänpuro, Haajaistenjoki ) suulla, järven eteläpäässä,sijaitsivat vuonna 1907 perustetun Haajaisten Saha-ja Puimakone osuuskunnan omistamat mylly ja saha. Osuuskunta omisti myös puimakoneen. Voimakoneena oli iso lokomobiili eli höyrykone, jonka polttoaineena olivat halot. Lokomobiili pyöritti myös myllyä. Lokomobiili kiersi taloista taloihin. Sitä vetämään tarvittiin neljä hevosta. Seipäillä kuivatetut viljat oli koottu latoihin ja riihilatoihin. Kun lokomobiili saatiin taloon alkoi puinti. Puintityössä tarvittiin useita henkilöitä; koneenkäyttäjä, syöttäjä joka työnsi viljaa puimakoneeseen, 1-2 henkilöä loi viljaa syöttöpöydälle, jyvänottaja, pehkujen otossa 1-2 henkilöä sekä ruumenpoika joka kantoi ruumenet koneen alta. Lokomobiilia käytettiin myös myöhään syksyllä pellavien loukutuksen voimakoneena. Pellavaa ja hamppua kasvatettiin ennen sotia lähes joka talossa. Niistä kudottiin liinavaatteita ja paitakankaita. Haajaisten myllyllä kävi jauhattajia myös naapurikyliltä. Ensimmäinen saha paloi tai poltettiin kostoksi työväentalon palosta. Tilalle rakennettiin uusi. Sen rakentaminen Täperään ei onnistunut ilman maansiirtoa järveen. Puut ajettiin aluksi jäälle, mistä ne keväällä nostettiin kettingillä sahauspaikalle. Uudelle sahalle puut ajettiin vanhan sahan viereen maalle. Haajaisten myllyn ja sahan toiminta oli osuuskunnan vuosien 1933-1941 "rahakirjan" perusteella vilkasta vuoteen 1935.Tämän jälkeen toiminta hiljeni. Saha osuuskunta jatkoi toimintaansa pienimuotoisesti vielä 1940-luvulla. Saha myytiin vuonna 1947 ja sahayhtiö purkautui. Sahan osti maineen Jorma Säisä. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki. Aluearkkitehti Mirja Nuutinen, Haajaisten kulttuurimaiseman hoitosuunnitelma.)

Haajaisten saha -ja puimakoneosuuskunnan omistama raamisaha. Saha toimi 1905-1941. Kuva Topias Säisä.