3. Kallioniemi, puhelinkeskus 1941, posti 1946

3. KALLIONIEMI PUHELIN Puhelinkeskus siirtyi Kallioniemen taloon Maria ja Heikki Kvistille 1941. Ilkkolan Augusta Ahonen on kertonut soitostaan Valkeisten keskukseen. Hän oli pyytänyt yhdistämään Remekseen ( Jaakkolaan ) tarkoituksenaan tilata porsaita. Keskusta oli hoitanut tilapäisesti Edvin Kvist, joka oli tuolloin noin kymmenvuotias. Edvin oli tokaissut soittajalle: "En minä kehtoo ". Neuvottelun jälkeen poika oli yhdistänyt lopulta puhelun. Taloilla oli Valkeisten keskuksen aikaan yhteisiä puhelinlankoja. Eri paikkoihin menevät puhelut erotti soittojen määrästä: Kuistilalla oli yksi soitto ja Jaakkolalla kaksi. Sittemmin Kurenpolveen valmistui uusi puhelinkeskus, johon Haajaisten puhelimet liitettiin. Keskuksen väen oli usein käytävä viemässä sanaa puhelimettomiin koteihin jalkaisin, polkupyörällä tai suksilla. Kiireellisissä asioissa liikkeelle oli lähdettävä säällä kuin säällä. Jokaisesta puhelusta täytettiin lappu johon merkittiin soittaja, vastaanottaja ja kestoaika.Puhelujen hinnat laskettiin hinnaston avulla. ( Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaskylä-koossa ku Konolanmäki). 

Valkeisten puhelinkeskus. Heikki Kvist yhdistämässä puhelua. Kuva Maria Kvist

POSTI Liikenteen yleisen kehityksen mukana myös postilaitos alkoi jo 1800-luvun puolivälissä sekä lisätä postipysäkkien ja-asemien lukua että perustaa postikonttoreita. Tämä oli välttämätöntä koska postin kuljetettavaksi tulivat kirjeiden lisäksi myös sanomalehdet ja paketit. Vieremän kunnan ensimmäinen postitoimipaikka perustettiin juuri Valkeisille, jossa Valkeiskylän postipysäkki aloitti toimintansa Luvelahdessa 1.maaliskuuta 1900. Oulu-Iisalmi hevospostilinjalla posti kulki aluksi kerran viikossa sunnuntaisin, myöhemmin kantotiheys oli kaksi-kolme kertaa viikossa. Laivapostina posti kulki kesäisin jopa päivittäin. Hevosposti vaihtui autopostiin jo keväällä 1926, vaikka talvisin oli vielä jonkin aikaa pakko turvautua hevoskuljetuksiin. Monin paikoin kirjeenkantajat hoitelivat postin sivuteille, mutta Valkeisilla se noudettiin omalta pysäkiltä. Jalmari Penttilä on muistellut; " Moni kyläläinen saapui pieneen tupaan hyvissä ajoin ja odotteli hiljakseen postiauton tuloa. Sitten vaan huudettiin lehtien ja kirjeiden saajien nimet eikä sen enempää. Itsekukin palasi kotiinsa aviiseja lueskelemaan. Eikähän Iisalmen Sanomat joka päivä ilmestynyt, ei Salmetarkaan. Kyllä se Ollin ja Hannan tupa muistutti melko paljon hollitupaa tai kestikievaria. Kylän ukot tahtoivat jäädä sisälle juttelemaan ja tupakkaa tupruttelemaan" Postia alettiin kantaa sieltä samana vuonna Haajaisille. Tämän "maalaiskirjeenkantajalinjan" puuhamiehenä oli opettaja August Parkkonen. Ensimmäisenä postinkuljettajana toimi Latsarus Huttunen, jonka kotona ( Paavola ) Haajaisten epävirallinen postiasema sijaitsi. Ylä-Savon vanhin lehti Salmetar alkoi ilmestyä vuonna 1897. Lehti julkaisi varsin usein uutisia myös Haajaisilta. Vuonna 1910 Haajaisten postipysäkki muuttui viralliseksi ja muutti Humalaharjun kaupalle. Valkeisten posti siirtyi Kallioniemen taloon 1946. Valkeisten postissa toimi myös ensimmäisen luokan postipankki. ( Sirkka Heiskanen-Mäkelä, Vanhaa Valkeiskylää Muistojen kirja. Jouko Kokkonen, Hajallaan ku Haajaiskylä-koossa ku Konolanmäki ).

Heikki Kvist hoiti myös Valkeisten postia. Kuva Maria Kvist